Sääntöjä vai tulosjohtamista – siinäpä kysymys

Sääntöjä vai tulosjohtamista – siinäpä kysymys

Örebron yliopiston opiskelijat käyttävät Prodacapoa harjoitellessaan toimintolaskennan (ABC) soveltamista käytäntöön. Yliopistolehtori Jan Greven mukaan talousjohtamista on kuitenkin syytä tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta.

– Talousjohtamisessa työntekijöiden käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan tavalla, joka edistää yrityksen pitkän aikavälin tavoitteita.

 

Jan Greve opettaa Örebron kauppakorkeakoulussa ja toimii tutkijana CEROC-tutkimusyksikössä (Centre for Empirical Research on Organizational Control). Tutkijana hän tarkastelee laskentaa laajassa merkityksessä ja tutkii, mikä on tunnusomaista tehokkaalle talousjohtamisjärjestelmälle, jossa laskentajärjestelmä on yksi useasta yhteentoimivasta osajärjestelmästä.

 

Kustannuslaskentakurssin opiskelijat voivat työelämään siirryttyään vastata esimerkiksi tietokonepohjaisten laskentajärjestelmien kehittämisestä tai hankinnoista. Prodacapon avulla he voivat harjoitella kyseisten järjestelmien arvioimista. Tämä on kuitenkin vain yksi osa kurssia, jossa käsitellään myös sitä, miten yritykset voivat rakentaa laskentatoimen ja liikelaskennan tietokantoja.

 

Talousjohtaminen on toiminnan johtamista

Talousjohtaminen on toiminnan johtamista.  Tutkijoita kiinnosti aiemmin esimerkiksi laskennan optimointi. Käytännön työelämässä tämä on toki yhä tärkeää, mutta liiketalouden tutkimuksessa keskitytään tätä nykyä muuhun.  

 

– Nykyään tutkijat pohtivat mieluummin, miten päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä voidaan mukauttaa ja koordinoida siten, että henkilöstö saadaan tekemään työnsä hyvin. Vaikka tutkijapiirien kiinnostus yritysten laskentajärjestelmien kehittämistä kohtaan onkin aiempaan verrattuna hiipunut, asia on edelleen ajankohtainen, Jan Greve sanoo.

 

– Konsulttiyrityksillä ja muilla toimijoilla on runsaasti tämän alan osaamista, hän sanoo ja kertoo, että tuotekustannuslaskennan alkuaikoina laskentamalleja kehittivät nimenomaan yritykset, kuten SKF ja Asea. Kehitys saattaa hyvinkin kulkea taas tähän suuntaan, Greve arvelee.

 

Katse sääntöihin vai tuloksiin – kumpi johtamisjärjestelmä toimii paremmin?

Jan Greve selvittää tutkimuksessaan muun muassa syitä siihen, miksi eri yrityksille sopivat eri johtamisjärjestelmät. Tästä on kehitetty muun muassa useita eri organisaatioteoreettisia ja sosiologisia teorioita.

 

– Esimerkiksi käsitykset organisaation identiteetistä – siitä, mitä hyötyä meistä on – voivat vaikuttaa siihen, miten tietoa ymmärretään ja käsitellään ja mikä johtamisjärjestelmä toimii parhaiten, Greve havainnollistaa.

 

Yritysidentiteetin lisäksi myös ympäröivällä yhteiskunnalla on tutkimusten mukaan suuri merkitys. Jos yhteiskunta panostaa vahvasti koulutukseen, yrityksille voi sopia paremmin johtamisjärjestelmä, jossa myös organisaation alemmilla tasoilla toimivat työntekijät tekevät itsenäisiä päätöksiä – toisin kuin yhteiskunnassa, jossa ihmisten koulutustaso on ylipäätään alhaisempi.  

 

Jan Greve puhuu kahdesta erityyppisestä järjestelmästä: tulossuuntautuneesta järjestelmästä ja sääntöihin perustuvasta järjestelmästä. Sääntöihin pohjautuvassa järjestelmässä esimiehet tukeutuvat sääntöihin ja ohjeisiin ja ohjaavat alaisiaan ratkaisemaan työtehtävät tietyllä tavalla. Tulossuuntautuneessa järjestelmässä työntekijöille asetetaan tulostavoitteet ja jos ne täyttyvät, esimiehet puuttuvat vähemmän siihen, miten alaiset niihin pääsevät.

 

Greve on verrannut tutkimuksessaan Pohjoismaita anglosaksisiin maihin ja Keski-Euroopan maihin.

 

Anglosaksisissa maissa yksityisellä sektorilla on yleisesti ottaen tärkeä merkitys yhteiskunnalle, ja näissä maissa myös yritysten sisällä vallitsee selkeämmin tulossuuntautunut kulttuuri – ja siten useimmiten myös tulossuuntautunut johtamisjärjestelmä.

 

Keski-Euroopan maille sopii puolestaan parhaiten sääntöihin perustuva järjestelmä. Käyttäytymiseen vaikuttavat tällöin selkeämmin säännöt kuin tiettyjen tulosodotusten täyttyminen.

 

Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on molempien yhteiskuntamallien piirteitä. Elinkeinoelämän osalta muistutamme anglosaksisia maita, mutta koulutuskysymyksissä ja suhtautumisessamme ammattiliittoihin olemme lähempänä Keski-Eurooppaa.

 

– Ruotsissa kaikkein toimivimmaksi on osoittautunut tulossuuntautuneen ja sääntöihin perustuvan järjestelmän yhdistelmä, Jan Greve summaa.