Value-Based Healthcare (VBHC) - demystifiointi

Toimarimme kirjoitti muutama viikko takaperin hyvän blogin, jossa hän avasi otsikon aihetta, eli mitä eroa on vaikuttavuudella ja kustannusvaikuttavuudella? Mitä sitten tarkoittaa arvoperusteinen terveydenhuolto (VBHC)? En lähde näitä uudestaan avaamaan, koska Rami sen jo teki omassa blogissaan, mutta yritän asiaa palastella.

Tärkeä, mutta hankala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö katsovat, että Suomella on edellytykset tulla VBHC kärkimaaksi. Lisäksi monen sairaanhoitopiirin strategiasta löytyykin sana vaikuttavuus jossain muodossa paketoituna. Samaan hengenvetoon asia koetaan kuitenkin hankalaksi ja epämääräiseksi. Miten mitata vaikuttavuutta ja kustannuksia kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa on ulkoisia toimijoita ja sisäistä palvelutuotantoa? Määritteleekö vaikuttavuuden asiakas tai ammattilainen? Jos onnistumme täydellisesti ehkäisevien palveluiden vaikuttavuudessa, eikö se tarkoita sitä, ettei henkilö tule lainkaan SOTE-palveluiden piiriin ja miten me siinä sitten mitään mitataan? Mistä löytyy kannustin, kun rahat kuitenkin tulevat suoritteiden tai budjetin perusteella? Ehkä odotamme vain sen tyypillisen viiden vuoden syklin, minkä ajan johtamistermit yleensä elävät, ja katsomme osuuko seuraava termi paremmin nykytilaamme.

Konkretia, konkretia, konkretia

Asia ei mielestäni ole näin vaikea. Ehdotan, että sairaanhoitopiireissä otetaan strategiakalvot esille ja työstetään niitä. Mitä tarkoitamme vaikuttavuudella konkreettisesti? Mitä haluamme tällä saavuttaa, konkreettisesti? Mitä meidän pitää tehdä, jotta tämä saavutetaan? Mitä resursseja se meiltä vaatii ja mihin kannattaa resursseja panostaa, eli miten parannamme kustannusvaikuttavuutta? Lähdetään pienestä ja konkretiasta liikkeelle ja katsotaan mitä tuloksia saadaan aikaan. Tärkeässä asemassa ovat data ja avainmittarit, jotka kertovat olemmeko menossa oikeaan suuntaan.

On hyvä lähteä vakioiduista mittareista liikkeelle. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka potilaan kokemus hoidon vaikuttavuudesta, eli PROMs (patient reported outcome measures). Jos ja kun seuraamme johdon tasolla PROMseja on meidän hyvä läpi organisaation miettiä, määritellä ja mitata sitä, mitä meidän pitää tehdä ja millä hinnalla, jotta kyseisen mittarin tulokset paranevat. Tässäkin tärkeä määritellä paljonko resursseja tähän panostetaan. Se, että seurataan PROMsia ei itsessään paranna potilaan kokemaa vaikuttavuutta, mutta se luo alustan kehitykselle ja mahdollistaa oppimisen. Sairaanhoitopiireissä on jo tieto ja taito tämä tehdä, kunhan heillä on myös tahto lähteä oikealla tasolla tätä tekemään.

Ei kannata piiloutua eroavaisuuksien taakse

Entä sitten se tahto ja kannustin? Tässäkin näen, että on hyvä lähteä kevyesti liikkeelle. Tehdään vertailua, eli katsotaan miten oma toiminta kestää vertailun muihin. Tietenkin voi todeta, että meillä on sen verran eroavaisuuksia toimintaympäristössä, hallinnollisessa rakenteessa ja, odota... kirjaamisessa, ettei vertailu ole järkevää. Tässä on mielestäni asennemuutoksen paikka. Vaikuttavuustieto, sekä tiedolla johtaminen yleensä, on oppimista ja kommunikaatiota, eikä  kontrolliväline vailla asiayhteyttä.

Katsotaan vaikka sitä, kuinka synnytysten jälkeisten infektioiden ja readmissioiden määrät tai hoitojaksojen pituudet vertautuvat muihin. Voi tietysti olla, että naapurisairaanhoitopiiri kirjaa tämän kaiken täysin eri lailla ja että heidän asiakaskuntansa on täysin erilainen. Kirjaaminen saadaan paremmalle tasolle heti kun eri organisaatioiden ammattilaiset tekevät keskenään vertaisarviointia. Kehittyneet vaikuttavuuden ja kustannusten vertaisarvioinnin ratkaisut, kuten meidän asiakkaillemme toimittama Era Analytics  sisältävät valmiina menetelmän riskiarviointiin, jonka avulla asiakaskunnan eroavaisuudet otetaan automaattisesti ja luotettavasti vertailussa huomioon.

Onko meillä siis enää varaa olla tekemättä vertailua? Varmaan opimme jotain matkan varrella. Jos ei, tehdään uusi vertailu ja katsotaan mitä siitä saadaan irti. Ruotsalainen kollegani Johan käyttää usein lausetta: perfect is the enemy of good. Tässä olen samaa mieltä, eli lähdetään rohkeasti ja konkreettisesti liikkeelle kohti arvopohjaista terveydenhuoltoa ja VBHC:ta, vaikkakin naapuri vielä saattaa kirjata käyntinsä väärin.

Lue tästä lisää Suomen edellytyksistä VBHC kärkimaaksi.

#Futureproof